Myönnän että ranskankielessä on ilmaus joka on aina nostattanut hieman oksua kurkkuun ja herättänyt ajatuksia siitä onko käyttäjänsä mennyt tyystin päästänsä sekaisin ja kaipaisi hermolomaa (tai vähintään aimo annoksen oikeaa elämää) lapsistansa. Petit chou.
Ceci n'est pas un petit chou non plus
Sitä käytetään eritoten vauvoista, niinkuin niillä ei olisi oikeaa nimeä laisinkaan ja niinkuin niille ei voisi mitään muuta sanoakaan, eiii ssshhhaaaatana. Esimerkiksi tässä nyt lähipiirissä on eräs jonka hullutusta ja älyllistä tylsistymistä joutuu harva se viikko sietämään. Syitä miksen itse koskaan hanki lapsia.
SILLÄ
SILLÄ
Enköhän ole tavoittanut itseni sanomasta jullea pullaksi. Jullepullaksi. Tästä on hyvin lyhyt matka, tuskin kivenheittoakaan, petit chouhun, sanottaisiinko jopa että tämä on sen suomalaisvastine. Toisaalta tässä esiintyy nimikin. JA toisaalta puhun sille muutakin. Kunhan välissä sörpötän. Ja! Jullepulla sanoi minulle tänään erehtymättömällä selkeydellä "bonne nuit" kun kölläytin sen petiin! ">>:----OO mitä juuri sanoit? hyvää yötä!" ja se vastasi uudelleen "bonne nuit!". Ei tällaista sanavarastoon vielä muutama päivä sitten kuulunut, on jopa mahdollista että olen eka joka moisen kuuli!!

Eikä tyyppi myöskään itkenyt lohduttomasti joutuessaan pois vanhempiensa sylistä vanhempien lähteissä iltarientoihin, vaan tavoitteli isänsä sylistä (parin metrin päässä olevan äidin sijasta) minun syliini!! Voittoa, voittoa, pitkä matka on tultu ja onpa julle(pulla)kin kasvanut valtavasti.
T. au pair joka on nyt vuorokauden sisään ollut 20h töissä. Ekan kappaleen väittämät ja pohdinnat pitänevät paikkansa.
Suomen ainutlaatuisen valoisat kesäyöt jne., kuvat otettu 21:40 kun vauva oli nukkunut noin kolminkertaisen tuntimäärän päiväunia normaaliin verrattuna eikä YLLÄTTÄIN ollut erityisen väsynyt illan koitettua.
Noh, tämän illan vietin sohvalla katsoen rendez-vous au stade de france -dokkaria paikalliselta yle 2:lta, olin jopa kutsutnut porukkaa OVS:n kautta, joka on ikäänkuin Couchsurfingin ranskalaisvastine, oli ihan muksaa röhnöttää sohvalla ja jorista joutavia. Hoitotuuri kestää poikkeuksellisesti aamuun asti, elikkäs dokkarin esitysajankohta niinsanotusti oli hyvin valittu.
Tänään selvisi myös että kirjaston omaisuutta kadotettuaan voi luistaa korvausvelvollisuudesta jos kirja on varastettu ja jos asiasta on esittää poliisille tehdyn rikosilmoituksen kopio. Tai ihan vain kirjoittamalla tarinansa kirjaston asiakirjalle ja pitämällä sormia ristissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti