Alunperin arvelin hurauttavani paikalle autolla, koska paikka on vain 70 km päässä, mutta katsottuani tieverkostoa kotikylästäni Zenithiin tulin järkiini ja etsin kimppakyydin covoiturage.fr -sivustolta. Kävi tuuri, joku tarjosi paikkaa autostansa, oli itsekin menossa keikalle. Pistin hänelle tekstiviestiä (oli jo myöhäinen ilta) ja kommunikoimme sen jälkeen sivuston kautta, sovittiin tapaamispaikka Perrachen takana olevalle aukiolle. Sinne matkasin julkisin, käänsin aika tavallisen monta päätä naamaristeineni Craponnen bussipysäkillä, joku lapsi käänsi päätään noin 180 astetta kävellessään ohitse :------------D. Ihme ja kumma olin tapaamispaikalla ajoissa maanantai-iltapäivänä viiden pintaan, ja lähdimme kuskin sisko seurassamme kohti Saint-Etienneä.
Saint-Etiennen Zenith. Suunnittelija lienee ajatellut jonottajia, joita tyystin järjettömän kokoinen lippa suojaisi hyvin niin auringolta kuin maltillisesti pystysuoraan satavalta vedeltäkin. Rakennus on aloitettu vuonna 2006, ekat konsertit olleet vuoden 2008 lopulla, vetää enimmillään reilut 7000 henkeä. Kuva ei oma, kuten ei seuraavakaan.
Yövalaistu lippa. Zenithin vieressä on parkkeeraustilaa 1300 autolle, ja parkkialueen ja zenithin välisen tien ylle on rakennettu valtava about 150-200m leveä silta/kansi jotta autoltaan voi käppäillä Zenithille sen kummempia kiertelemättä tai suojateitä ruuhkauttamatta.
Ovien edessä oli suuri jono, jäätiin siihen ja juteltiin aiemmista keikkakokemuksista. Hulluja jonottajia olivat matkaseuralaiseni, toinen oli jonottanut kymmensenttisessä loskassa Lady Gagaa Pariisissa hela dagen pari vuotta sitten, kuski taas oli telttaillut useasti yön yli ovien edessä; muutamia vuosia sitten oli päässyt fnacissa järjestettyyn indojen puhetilaisuuteen tms., eturiviin kaiken lisäksi ja oli saanut nicolta poskisuukon :3 Onneksi oli itsellänikin kivoja historioita kerrottavani.
Uskomatonta kyllä kävin wc-tiloissa ennen permannolle säntäämistä, pulloista vietiin taas korkit, mulla oli varakorkki mukana mutta sepä ei Nestlen vesipulloon, jonka olin kioskilta ostanut, sopinutkaan>>:----------------------(((( vaadin eu-direktiiviä korkkien yhtenäistämistä varten.
Edessäni oli Ranskan pisin mies pikkutakissaan palkintovaimonsa kanssa, muutenkin jotenkin jeesusti ja seurakin oli vessareissulla kadonnut ja mietin että onko tämä nyt laisinkaan hyvä paikka olla ja odottaa, BCP-muistikirjanikin oli jäänyt ensimmäistä kertaa kotiin niin ei voinut siihenkään tuoreita tuntojansa purkaa!! Ekana esiintyjänä oli Klink Klock, tai jotain sinne päin, myötähäpeäni heitä kohtaan kasvaa kerta kerralta kun yläkoulun metallibändi-ikä alkaa auttamattomasti olla ohi. Hiuksetkin olivat lyhenneet kumpaisellakin soittajalla, söi ikävästi ilmaisuvoimaa. Tämä lieni kolmas tai neljäs kerta kun heidät näin, nyt saa totisesti jo riittää.
Lopulta indot saapuivat lavalle :33 ja yleisö eli niin että paikkani parani silleen että näin kaiken aikaa riittävän hyvin, tunnelmaa vain paransi se että sai kuikuilla ihmisten päiden välistä... hehe. Tunnelma lämpeni ja lämpeni, ihmiset haisivat hieltä, itse riisuin paidan aiemmin kuin yleensä (mistä tuli mieleen kun Marseillessa riisuin t-paidan topin päältä niin vieressä ollut vanhempi mieshenkilö vilkaisi "huomaamattomasti" mitä tapahtuu) ja muutenkin teki hyvää olla laulut tuntevien ihmisten seassa. Kaikki edessä olevat hyppivät ja liikkuivat, takanani olleet about ikäiseni pojat huutolauloivat __kitarasoolotkin___, tunnelma oli ihan kreisi ja samalla indoperheinen. Nicolla oli juttuja jotka ei tuntuneet kaikki niin käsikirjoitetuilta kuin yleensä. Taustavideot näkyivät niin kuin niiden kuuluisi näkyä kun sijaintini oli keskeisempi. Talulla oli otettu ilmeisesti joka keikkaan kuuluvaksi jutuksi about heti Lyonin keikkojen mentyä ohitse. Stephanoisit, nuo Ranskan omat oulaistelaiset, olivat käsittämättömällä tavalla mukana, huhhuuhuh, oli se vaan mainio keikka. Keikan lopulla ampaisin kolmanteen riviin koittamaan onneani talullan suhteen, koska vanhuksia ei nosteta lavalle ksokaan eikä lavan lähellä enää paljoa muita ollutkaan, mutta arpaonni ei suosinut. Yksi lavallenostetuista pojista oli ihan mielissään, nosti kätensä ilmaan ja kiljaisi riemusta :-------------------DD<3 nicolakin vähän hyväntahtoisesti hymyili tempulle.
Kamerani hämmästyi oltuani kerrankin viidennessä rivissä keskipallurasta, joten kuvat on hirveätä suttua :---d mutta oma blogi joten laitanpa silti.
Ilmeilytuokio, ja jos nimimerkkini olisi indo___678^^ sanoisin että katsokaa miten nico melkein katsoo juuri minun kameraani!!!11
Oli näyttää muumihahmolta.
Akustiset vedetään aina keskipalluralta, ja kyllähän Nico siinä muutenkin käyskenteli, eli sikäli oli sijaintini ihan hyvä mielestäni.
Keikan jälkeen piti taas käydä näyttäytymässä paitamyyjälle, se on aina ranskatesti. Vastasi ranskaksi.
Kotimatka meni mukavasti ja olin tavattoman iloinen etten joutunut ajamaan kotiin itse.
Confluence-Perrache -suoralla näkyi noin 15 huoraa kadunvarressa. Kuskin sisko jotain jupisikin siitä miten kadunvarresta löytää asemantienoilta yöllä huoria muttei takseja... Soittivat minulle taksinkin sitten. Maksoin muuten 70km suuntaansa kimppakyytimatkasta yhteensä 6 euroa, eli kolme euroa per suunta. Taksilla menin Craponneen asti, 25 e yöllä, vähemmän kuin pelkäsin mutta paljon silti D: Juteltiin ranskaksi kotimatka. On myös aina hauskaa kun aikuinen (~30-vuotias) mies sanoo tympääntyneen oh la laan nuotilla jotain arvostelevaa :-------------------D<3 tässä tapauksessa hän ihmetteli perhettä joka pelkäsi "petite voiture"nsa puolesta niin paljon etteivät uskaltaneet päästää mua ajamaan autoa Lyoniin asti... Pieni auto on kyllä muutenkin kaikkien käyttämä termi autoille joissa ei ole kojelautaan rakennettuna navigointilaitteistoja ja joiden olemus ei ole virtaviivaisen läski kuten nykyautoilla (ok eli viimeisen 10 vuoden aikana valmistettujen) on tapana olla.
Oli hyvä reissu jne., varsin oivallinen kymmenenneksi indochinen keikakseni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti