Midä silmäd ei nää sen sydän ymmärdää :---DDDDDDdd

Näin tänään puistossa omanikäiseni pojan jolla oli harmaa BCT-paita, tai sellainen missä on koko bändi, eli ehkä vain BCP-paita. Kyttäsin pitkään parin metrin päästä ja meinasin jo sanoa HEI MINÄKIN OLEN FANI OLLAANKO KAVEREITA OLLAAN VAAN KOSKA MINÄKIN OLEN FANI JA SINÄKIN OLET ELI MEILLÄ VARMASTI SYNKKAA,mutta en sitten sanonut vaan täpinöitsin asiaa vain saksalaistoverilleni ensin ranskaksi ja sitten varalta myös englanniksi, joka ei tietysti ymmärtänyt yhtään miten samasta bändistä tykkäävillä ihmisillä voisi olla tällaista korkeampitasoista sielujen sympatiaa muita faneja kohtaan.

Syyskuun loppupuolta Euroopassa

Metrossa sen sijaan istuin vastapäätä teini-ikäistä poikaa jolla oli Italia-matkamuistopaita, jossa oli kuvia italialaisista kaupungeista JOSSA VIERAILI MEEMEJÄ. Hymyilin ääneen kys. paidalle ja katselin sitä siekailematta koko matkan hymyillen. Pojan kaveri saattoi pitää minua hulluna + puumana.

Krokotiili, ei puuma

Näin tänään myös karhun, krokotiilin ja seeproja ja apinoita, mutta ne eivät olleet niin sieluakohahduttavia hetkiä.

Purr

Puisto oli valtava, siis oikeasti VALTAVA. Oli leikkipuistoa, kioskia, ilmaista ELÄINTARHAA, ja keskikokoisen järven (ei siis lammen, vaan järven) kokoinen tekojärvi, jossa olisi voinut polkuveneillä ja soutaa. Oli myös pyöräilykenttä sekä autoratoja lapsille. Huhuh.

 

Hormoneja nauttineita kaislakasveja.

Yksi pieni kulma järvestä + polkuveneitä + sorsia

Huomenna olisi taas syytä herätä kouluun kuudelta, hnnnghh. Koko viime viikon nukuin myöhään ja kuljin autolla yhdelle päätepysäkeistä, niin nyt voisi vaihteen vuoksi tehdä ryhtiliikkeen heräämisten suhteen.