Maanantai oli kammottava arkkityyppimaanantai, huhhuh. Heräsin jostain syystä, ennakkoaikeideni mukaisesti, aikaisin, kello näytti viittä ja ulkona huusi kukko. Valvoin sängyssä odottaen järkevää ylösnousuaikaa siihen asti että kymmentä vaille kuusi alkoi taas mukavasti ramaista. 40 minuuttia koululla ennen tunnin alkua takaa sen että aamupalasta on jo pieni ikuisuus oppitunnin alkaessa ja vitutti mm. kaikki. Onneksi iltapäivällä pääsi kotiin, tout de suite, vaikkakaan ei voinut torkkua autuaasti päätepysäkille asti, kuten autolla liikkelläollessa olisi voinut.

Iltapäivätorkut ja eritoten aamutorkut bussin huristessa ovat kyllä pelastaneet maailman varmasti paljolta, reilun puolen tunnin aikana ehtii juuri sopivasti ummistaa silmänsä noin vartiksi, joka kai optimaalinen päivätirsa-aika olisikin, mutta en henkilökohtaisesti tunne ketään joka pystyy moiseen julmaan rajoitukseen unen suhteen muutoin kuin pakon sanelemana. Päätepysäkki on aika vahva pakote.

Kotona ehdin polskia altaalla, harkita ranskanläksyjen tekemistä sekä lueskella hömppälehtiä altaassaistuen, lukupöytänä käytin "surffilautaa", joka kyllä säästi hartiat/niskanseudun varmalta jumiutumiselta.

+24'C syyskuun lopulla, kotopiha

Kipusin kotoa kahdesti leipäkauppaan, ensimmäisellä kerralla kun ostin vain yhden leivän, joka katosi parempiin suihin heti tyttöjen tullessa koulusta kaverinsa kanssa... Myöhemmin päivällä olin jumiutua ikuisiksi ajoiksi Vaugnerayn ydinkeskustaan kun yritin mäkilähtöä iltapäivä"ruuhkassa" vasemmalle. Auto sammui vain viidesti mutta toisaalta en rullannut alaspäinkään, ja ihan taakse odottamaan jäänyt auto toimi kimmokkeena hoitaa homma kotiin. Myöhemmin autoakääntäessä peruutin ylämäkeen "traktoritielle" kapealla vuoristotiellä, huhuhuhuhuhh, edessä päin vain aidan käsite sekä hiivatinmoisen jyrkkää alamäkeä. Käsijarru on mainio keksintö.

Käytiin tänään taas l'Epiceriessä, jonka konseptina on kotivälipalat ja ihanat jälkiruoat. Käytännössähän lautasella on useimmiten lämmin leipä, jonka koostumus on täydellinen; ei lässähtäneen pehmeä kuten mikron kanssa pelatessa usein käy. Sellainen uunissa paahdettu mutta ei kuitenkaan kuivahtanut, ei merkkiäkään kärtsäämisestä eikä missään tapaukessa korppumainen. Lähtökohtana on ilmeisesti maalaisleipätyyppinen leipä/limppu, ja sen päällä on sitten valinnasta riippuen kolmea eri juustoa + päärynää taikka rillettesejä/arkisempaa maksamakkaraa + suolakurkkuja taikka vuohenjuustoa + hunajaa + tinjamia... 

Lista ei ole loputon mutta kuitenkin varsin kattava, "kylmistä" leivistä löytyy 5 tai 6 vaihtoehtoa, lämpimistä melkolailla saman verran. Kylmät leivät ovat 4.5 euron luokkaa, lämpimät hieman alle 6e. Myös salaatti on maailman parasta, huhuhuhuhhuhuh, vadelmavinaigrette ja seesaminsiemenet<3______<3 Käykää siellä jos käytte Lyonissa (tai Rennesissä, jossa on saman miniketjun toinen ravintola).

Jälkiruuista en edes aloita, huhuhuhuuhuhuh, kakkua on sen seitsemää sorttia ja kaikki ovat hyviä.

Käytiin palan jälkeen Fourvieren katedraalissa. Kuvassa Jeesus ruokkimassa Hevoskotkaa.

Blink 'n' you're dead

Ihmismäärä oli joltisesti pienempi kuin viimeksi messun aikana paikalleosuessani..... Messun aikana kirkossa on kuvauskielto, joten messuttomina hetkinä näki mielenkiintoisia kuvausratkaisuja.Kuvan pääpointti on tietysti penkistä tukeaottava turistikuvaaja eikä huivipäinen indonesialaisnainen katolilaiskirkossa. 

Testailin vähän kameran neulansilmäohjelmaa...

Huomenna aloitan vatsatanssin ja jumpan välimuodon, mahdollisesti myös lopetan jos se on ihan pazkaa, mutta odotan innolla koska vatsatanssi<3! Semisti harmittaa ettei mitään "oikeaa" vatsatanssituntia googletuksieni mukaan osu keskiviikolle tai minkään arkipäivän iltapäivälle, mutta uskon että tuokin voi olla ihan käypäinen ratkaisu; ainakin pääsee tanssaamaan vaikkei mitään uutta tekniikkaa varsinaisesti oppisikaan, eikä ihmisetkään voi olla 100% hanurista kun kuitenkin harrastavat vatsatanssia!  Ja siinä vaiheessa kun ranskantunnit alkaa ensi kuussa oikeasti lyödä uutta asiaa pöytään useamman kerran viikossa niin ehkä ihan mukavaa että edes jonain päivänä aivot saa lepoa, toisaalta tanssityyppistä aivojumppaa voi sitten paremmanpuutteessa etsiä vaikka youtuben tanssivideoista. No, huomenna saanee jonkinlaisen käsityksen siitä mitä tuleman pitää! 

Le Rex Cabaret, Toulouse, kesäkuun loppu 2013