Kävin tänään aamusti kirjastossa. Kirjasto on pieni ja on auki käytännössä vain lauantai-aamuisin kahden tunnin ajan, ja pari hassua tuntia viikolla alkuiltaisin. Sinne kuitenkin heräsin, lainasin afrikkalaisen kirjailijan kaunokirjallisen mutta kuitenkin semisti todellisuuspohjaisen lapsuusmuistelon, jossa on käytetty paljon afrikanranskalaisia termejä, jotka on sitten selostettu ranskaksi auki, ja hankalimmat ranskankielisetkin sanat on selitetty ranskaksi uudestaan. Parfait. 25 sivun aikana ohitse on mennyt 3 sanaa.

Lainasin myös jonkin roadtripin-omaisen kirjan jossa joku on murhattu ja sitä sitten koitetaan selvitellä että kuka on tehnyt ja mitä. Nancylainen kirjailija. Lainasin myös historiikin puuvillan historiasta (paljon kuvia) sekä tsernobyl-dvd:n..... Sain käyttööni perheen aiemman au pairin kirjastokortin, nykyinen henkilöllisyyteni on jännä yhdistelmä amerikkalaista etunimeä ja ranskalaista sukunimeä. Perheen äiti tosin kävi kirjastossa samaan aikaan kanssani joten kuvio selitettiin kirjastotädeille ja se oli niille ihan okei.

Lueskelin pihalla tunnin verran ylläni shortsit ja t-paita, olen kuullut huhua että Suomessa se ei ole lokakuun puuhia.

Ruokapöytäpuheina tänään mm. rakastamisen kolme muotoa elämän aikana (aimer d'être aimé, aimer aimer, aimer), Freudin tulkinnat unista, Ranskasta häädetty "kosovolais"pakolaisperhe joka paljastuikin puolittain italialaiseksi jne. Eilen pyöriteltiin kaikki sohvalla silmiä henkilölle joka on töissä kaupunkintalolla/maistraatissa ja on "omantunnonsyihin vedoten" kieltäytynyt vihkimästä homopareja, jota siis uutisiin oli haastateltu, sohvan kommenttiraita sisälsi myös "oo jo hiljaa"n.

Ilmeeni kun tajusin että ta gueulen voi lyhentää tg, luotijuna on TGV, suomalaisranskalaisesti ajatellen tämä on hilpeää. Toisaalta pitkälti samaa sarjaa kuin viidesti ääneenhajoamani ajatus autocollantseista.

Pariisinreissu peruuntui kun Lyonissa aiemmin syksyllä vierailleen suomalaisen au pairin lomaviikonloppu vaihtui <<////3 ja itse olen silloin perheeni kanssa Annecyssa. Jää synttärit viettämättä Pariisissa, toisaalta ei harmita koska vain muutama päivä syndejeni jälkeen indochine kotikulmilla, ja myöskin koska ei totisesti ole fyffeä.

Sanoin tästä perjantaina host-siskolle kun hän kysyi olenko menossa illalla Lyoniin, sanoin ettei ole enää rahaa, hän ihmetteli miksi äitinsä ei ole maksanut, ja itse sanoin että varmaan kun hän on maksanut kielikurssia jne. Onnistuin tässä ranskaksi koska host-siskoni poiccis oli kylässä niin olisi tuntunut typerältä puhua englantia. Silti niin kummallista kun veljeni näköinen poika hiippailee olohuoneessa.

Joktap tänään ts. lauantai-iltana perheen äiti tuli koputtamaan ovelle ja katottiin noita palkka-asioita paperilta, hän oli kirjannut mitä kaikkea on maksanut ja miten paljon palkkaa tulee maksamaan vuoden aikana, selvisi mm. että saan oikeasti palkan viikkojen mukaan, en kuukausien, joten palkkani nousi muutamalla kympillä per kuu!! voittoa, voittoa. Laskelmat oli silti samanmoisia sen suhteen että joulukuussa alkaa raha virrata normaalilla tavalla. Lisäksi sain "etukäteismaksua" 150 euroa, koska perheen äiti tiesi että olen menossa Pariisiin. Ja sanoi että voin pyytää uudestaankin rahaa ennakkoon jos tarvitsee! Lisäksi hän sanoi jonkin ranskankielisen sananlaskun siitä miten "hyvin olevat raha-asiat parantavat ystävyyttä" tms.

Huomenna olisi festival lumieren viimeinen päivä, melkein pitäisi mennä koska elokuvafestivaali elokuvien syntykodissa. Olisi rahaakin.

Yllätni host-perheeni torstai-iltana hölskyttelykurkuilla, espanjantomaateilla, salaatilla ja lämpimillä leivillä ts. tartineilla, jotka olivat menestys, vaikka olivatkin vähän turhan kauan kiertoilmauunissa. Hankala arvioida paistamisaikoja kun on tottunut tavalliseen D--::: Olivat jokseenkin rapsakoita mutta se ei haitannut ketään, kehuivat vaan hyvästä ideasta.