Huh, kevätloma on ohitse, en olisi päivääkään kauempaa jaksanut porvarisukulaisia :'---). Rautaisannos heitä tulikin koettua; Pariisinmummon lisäksi täällä kävi kamalia serkkuja joiden uudelleennäkemättömyyttä en pistäisi pahakseni ja jotka mukavasti muistuttivat siitä miten mukavia omat hoitolapseni ovat, sekä toisen puolen isoäiti sekä isoisä. EI HETKEN RAUHAAA, sano.


Katsottiin mm. Casse-tête chinois pariisinmummon kanssa, joka on Auberge espagnolin toinen jatko-osa, jossa päähenkilö on eronnut vaimostaan joka muuttaa lastensa kanssa New Yorkiin, jonne päähenkilökin sitten päätyy, päätyy myöskin spermanluovuttajaksi tuttavalesbopariskunnalle, ja oleskeluoikeutensa säilyttääkseen menee naimisiin kiinalaisen kanssa, ja jonka uudelle kämpälle tulee kylään myös nuoruudenrakkaus. Jälkeenpäin muistellen vitsikkäintä oli että kukaan ei uskaltanut nauraa eikä edes hymähtää kohtauksille joissa lesbopariskunnan äiti petti vaimoaan lastenvahdin kanssa :-------------------D vaikka niissäkin nyt omanlaistansa huumoria oli. Kaikelle muulle sitten kyllä hörötettiinkin.

Jonain toisena iltana istuin sohvalle katsomaan pätkän filmiä jossa oli nuori ranskalaispariskunta joille oli tulossa vauva, ja tottakai synnytyskin oli sitten kuvattu taiteellisesti. Sohvakeskusteluna oli mm. se miten äidin ja isoäidin synnytykset olivat sujuneet oksentamisen merkeissä ja mm. lasten päänkokoja muisteltiin. LIIKAA_____INFORMAATIOTA______KIITOS_____VAIN.


Onneksi ruokapöydässä oli aina viiniä tai shamppanjaa tai mojitoita kukkapenkin mintuista, ja jälkiruuatkin oli ihania kun oli kerran vieraita, vadelmakakkua leipomosta ja ihania kotonatehtyjä suklaamousseja jne.



Lomalla oli myös toiset vatsatanssiharkat, jossa oli enemmän väkeä, mutta opettaja ei ollut vieläkään paikalla vaikka kaikki niin luulivatkin.. Sekös osaa kismitti, etenkin kun senjälkeisellä viikolla eli tänään olisi ollut ensimmäinen "harjoitusspektaakkeli". Olikin lähinnä sitten lähentävä jupinakerta, vaikka vähän tanssittiinkin.

Otin käyttöön VALKOISEN hammastahnan ekaa kertaa varmasti lähemmäs viiteen vuoteen. Xylitolia ja herramunvereni FLUORIA sisältävää. Heti ekan harjauksen jälkeen alkoikin ikeniä vihloa, varmaan kun fluori alkoi heti kiillettä uudistaa ja xylitol happohyökkäystä katkaista.....

Treffasin kylppärissä myös eläinmaailman edustajia

Ulos haisemaanheittämäni (ja nyttemmin jo roskiinheittämäni) metsäntuoksuiset urheiluvarusteeni olivat koituneet linnunkin kohtaloksi :-----------D?????? (Pieni "sisäpiha" on minun, että sikäli  onsamantekevää mitä siellä säilöö.) Hankala sanoa kumpia oli ällöttävämpi kerätä roskapussiin.

A. laittoi mummon kanssa kukkapenkit uuteen uskoon

Kävin ruotsalaisen au pairin, Elviran, sekä kolumbialaisen sekä kanadalaisen au pairin, joihin en sen kummemmin tutustunut, kanssa kummallisissa säätiötaidekahviloissa, joihin "rekisteröityminen" on pakollista mutta maksaa noin 50snt (vapaa summa). Pieniä luolia joissa tapas-lautaset maksaa 2e ja viini 1,5e/lasi, ja bänditkin paikallisia nimiä. Ensimmäisen paikan bändi oli ihan ok:inen, toisessa paikassa laulaja ilmoitti neljä kertaa että NYT ON SITTEN VIIMEINEN KAPPALE ja neljännen aikana puolet porukkaa sitten marssikin jo pihalle ilmeisesti tupakoimaan, jonka jälkeen bändi ymmärsi viimein kiivetä alas lavalta.

Hyödynsin kuun ekan sunnuntain ilmaiset museot käymällä Les Abattoirs'issa, joka on siis nykytaiteen museo. Tässä moottorivoimin liikkuvia pianoja...

Museossa oli viimeistä päivää pyörimässä Sigmar Polken teoksia, ja olen kyllä iloinen että ehdin ne käydä näkemässä! Tuli melkein itsellekin inspiroitunut olo Harrastaa Taidetta, en muista koska olisin viimeksi näin positiivisesti museokäynnistä yllättynyt.

Yhdessä salissa oli ilmeisesti ääneen reagoiva iso ilmapallo (+kaiuttimia), joka jaksoi ihmisiä ihmetyttää..... Seurailin kyllä itsekin pitkät tovit lähestulkoon meditatiivisessa tilassa, mutta en tajunnut millä voimin pallo sitten oikeasti liikkui, se kun kuitenkin vipelsi ilmatilassa kaikkialla katon ja lattian välillä vailla sen suurempaa logiikkaa. Dalek-teknologiaa. 

Muutama viikko sitten kävin tsekkaamassa, myöskin viimeisenä näyttelypäivänä, toulouselaisen elokuvajulistemaalarin jättimäisiä mainosjulisteita. Decoupagea virallisista elokuvajulisteista, ja sitten vimmaisesti omaa näkemystä sekä maalia. Vaikuttavaa, ynnä jotenkin hullua että joskus on voinut olla niin vapaat kädet elokuvateattereilla ja heidän palkkaamillaan artisteilla Suuren Luokan Elokuvia mainostaa käytännössä mielensä mukaan. Julisteet oli säilönyt paikallinen cinematheque, joka on käsittääkseni heti Pariisin cinemateekin jälkeen Ranskan vanhin alallaan. Näyttely oli edf Bazaclen tiloissa, ja se oli kaikille ilmainen.

Ostin saliharrastuksen merkeissä vaahtokarkkikengät ja salikalsarit, koska se jos mikä kyrsii Oikeita Painonnostamisen Harrastajia mitä olen foorumeilta lukenut. Yhy. Kaiken lisäksi, kotiin kun palasin värikkään ale-löydön tehtyäni googlettamaan, kävi selville, että ovat samaa merkkiä kuin ne vuosia sitten mainostetut keinutuolikengät joilla perberin olisi pitänyt ihan itsestään muokkautua uhmakkaampaan muotoon. Näissä on suorempi pohja, mainittakoon.

Löysin myös vuosisadan shortsit ynnä bikiniyläosan kun "palautin" pimkielle tavaroitani. Kun marssin kauppaan, selvisikin, ettei ale-tuotteita voi palauttaa vaan ainoastaan vaihtaa, kassa vielä hymisi että koita etsiä sellaiset tuotteet jotka parhaiten tätä vaihtosummaa vastaisivat. Sovitin sitten noin puolen kauppaa lävitse ja lopulta nappasi, marssin kassalle ja erotussummaa jäi 1 sentiimi. Kassa sanoikin että hyvin laskettu! :'--) sen verran sitten palauttivat kassasta kuitenkin, ehkäpä voitokkaan tekoni kunniaksi. En kyllä muista milloin olisin ostanut täyteen hintaan shortseja saati bikiniyläosia (tai ylipäätään mitään), kyllä sielussa kirpaisi. D: Onneksi ne on sentään täydelliset, molemmat, ja molemmille oli ikäänkuin tilausta koska muuten menisin pitkissä housuissa koko suven.